Matkailu ja kaivokset eivät sulje toisiaan pois

Sari Helin kirjoitti Ylen blogissaan 24.2.2016 huolestaan Ylläksen matkailusta ja Hannukaisen kaivoshankkeesta. Helin totesi "Yleensä kun kaivos tulee liian lähelle matkailukohdetta, matkailuelinkeino maksaa hinnan". Kaivoksista matkailun haittana ei ole kuitenkaan näyttöä Suomesta tai maailmalta. Kaivokset eivät ole häirinneet matkailua, vaan ne voivat toimia myös matkailukohteina. Matkailun ja kaivostoiminnan välillä on synergiaa joka voi hyödyttää paikkakuntaa ja aluetta. Esimerkkinä tästä on Kittilä. Kaivoshankkeiden nähdäänkin tuovan matkailulle ristiriitojen sijaan lisäarvoa. Kaivokset ovat geomatkailukohteita ja niitä voidaan jopa suojella geologisina kohteina erityisissä teema- tai geopuistoissa osana geodiversiteettiä.

Tulevaisuuden ennakoimisessa kannattaisikin pohtia myös muita skenaarioita pelkkien uhkakuvien sijaan. Vaihtoehtona voisi tarkastella mm. sitä, että suuri osa ihmisistä ei välttämättä pidä kaivoksia uhkana matkailulleen tai että kaivoksesta voisi olla jopa hyötyä matkailulle. Kaivoshankkeiden suunnittelijoiden on kuitenkin hyvä ottaa matkailukeskukset ja niiden etäisyys huomioon kaavailuissaan ja neuvotella asiasta matkailuyrittäjien ja muiden sidosryhmien kanssa. Tietty etäisyys on hyvä säilyttää näiden välillä, eikä suunnitella kaivosta varta vasten esimerkiksi hiihtokeskuksen juurelle tai sen välittömään läheisyyteen. Suositellusta etäisyydestä ei ole vielä keskusteltu Suomessa ja Hannukaisen tapaus voisi olla hyvä kohde tällaiselle tarkastelulle.

Kaivosasioiden käsittelyyn oikeat termit

Helsingin Sanomissa ovat menneet kaivoslain termit taas kerran sekaisin, kuten kotimaisessa mediassa aika usein tapahtuu. HS Kaupunki-palstalla kerrottiin 19.10. henkilöstä, jolle Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) ei myöntänyt malminetsintälupaa Vantaalle. Evättyä lupaa kutsuttiin jutussa ”kaivosvaltaukseksi” ja kerrottiin että kaivosta ei voi näin ollen perustaa. Malminetsintäluvalla ei kuitenkaan perusteta kaivosta, kuten juttu antaa ymmärtää.

Eniten hämmästystä jutussa aiheutti kuitenkin termi ”kaivosvaltaus”. Alan ammattilaisena kysynkin: mikä se on? Termiä käytetään ahkerasti mediassa ja kaivoskeskustelussa,  mutta on valitettavasti harhaanjohtava. Se on omiaan aiheuttamaan turhaa sekaannusta jo muutenkin sekavaan ja tunteita herättävään kaivoskeskusteluun. Kaivoksia ei vallata, eikä valtaus ole kaivos.Malminetsintälupaa kutsuttiin vanhassa kaivoslaissa valtaukseksi. Vuonna 2011 uudistetussa kaivoslaissa vastaava termi on malminetsintälupa. Nimensä mukaisesti malminetsintälupa antaa luvan suorittaa tutkimuksia tietyllä alueella, joiden avulla malmiesiintymiä voidaan löytää. Malminetsintäluvalla ei perusteta kaivosta, vaan siihen tarvitaan kaivoslupaa, jota haetaan Tukesilta. Malminetsintä ja kaivos ovat siis eri asioita sekä käytännössä että lainsäädännössä.  

Vaikka HS ei ole tässä virheiden viljelyssä yksin, se tekisi kuitenkin suuren palveluksen itselleen ja yhteiskunnalle, jos selvittäisi toimittajilleen ja lukijoilleen kaivosalan oikeat termit. Se voisi näin näyttää hyvää esimerkkiä, joka lisäisi median yhteiskuntavastuullisuutta villinä vellovassa kaivoskeskustelussa.

Tietoa kaivoslaan ja –lakiin liittyvistä asioista saa Tukesista, Geologian tutkimuskeskuksesta ja Työ- ja elinkeinoministeriöstä. 

Toni Eerola

Geologi, Espoo