Toni Eerola
Johdanto
KaivosAkatemia järjesti ensimmäisen työpajaseminaarinsa Oulussa 29-30.01.2013. Aiheena oli Vastuullinen malminetsintä. Kutsuvierastilaisuuteen osallistui yli 60 kaivosyritysten, viranomaisten, sidosryhmien, urakoitsijoiden, lakifirmojen ja yksityisten malminetsintäluvanhaltijoiden edustajaa.
Tässä kirjoituksessa esitellään KaivosAkatemia ja sen järjestämän Vastuullisen malminetsintä-seminaarin ja työpajan tuloksia.
KaivosAkatemia
Suomen mineraalipotentiaali on avannut uusia mahdollisuuksia kaivostoiminnalle etenkin Itä- ja Pohjois-Suomessa. Ulkomaiset kaivosyhtiöt investoivat maahamme kasvavassa määrin. Yhtiöt etsivät uusia malmiesiintymiä ja avaavat uusia kaivoksia hyödyntääkseen jo ennestään tunnettuja esiintymiä. Tämä ei kuitenkaan tapahdu ongelmitta. Kaivosteollisuuteen sisältyy riskejä, joista paikalliset ovat huolissaan. Saavuttaakseen toimintansa hyväksynnän, kaivosyritysten pitää noudattaa lainsäädännön lisäksi alan parhaita käytäntöjä kestävän kehityksen mukaisesti, ympäristöä ja paikallisia yhteisöjä kunnioittaen.
Keväällä 2012 työ- ja elinkeinoministeriö antoi Geologian tutkimuskeskukselle (GTK) toimeksiannoksi perustaa foorumin, jonka tarkoituksena on kerätä, luoda ja levittää kaivosalan parhaita käytäntöjä sen toimijoille, eli Suomessa operoiville koti- ja ulkomaisille kaivosyhtiöille. Foorumi on KaivosAkatemia. Se käsittelee ja edistää yritysten yhteiskunta- ja ympäristövastuullisuusasioita, kattaen koko kaivostoiminnan elinkaaren aina malminetsinnästä kaivoksen sulkemiseen ja jälkihoitoon asti.
KaivosAkatemia järjestää seminaareja ja työpajoja, joissa keskustellaan alaan liittyvistä ympäristö- ja yhteiskuntavastuun teemoista. Tavoitteena on parantaa kaivosteollisuuden yritysten toimintaa kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ja lisäämään kaivostoiminnan yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä.
KaivosAkatemian vastuullisuusohjelma on kolmivuotinen (2012-2014). Sen ohjausryhmässä ovat GTK:n lisäksi Kaivannaisteollisuus ry (KT), Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM), Ympäristöministeriö (YM), Turvallisuus ja kemikaalivirasto (TUKES), Ely-keskukset ja Aluehallintovirasto (AVI). KaivosAkatemiaa avustaa Gaia Consulting Oy.
KaivosAkatemian sidosryhmiä ovat muut viranomaiset, kaivosyhtiöt, yliopistot, paikalliset asukkaat, maanomistajat, paliskunnat (Lapissa), kunnat, media ja kansalaisjärjestöt.
KaivosAkatemian web-sivulle kerätään kaivostoimintaa säätelevien viranomaisten säädöksiä ja ohjeistuksia sekä kaivosalan parhaita käytäntöjä: http://projects.gtk.fi/kaivosakatemia/index.html.
Vastuullinen malminetsintä-seminaari ja työpaja: Hyvät käytännöt malminetsinnässä
1. päivän seminaari
Seminaari koostui esitelmistä, jotka pitivät viranomaiset (Ympäristöministeriö, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto - TUKES), Kaivannaisteollisuus ry:n, GTK:n, Gaia Consulting Oy:n sekä Bolidenin edustajat (Kuva 1). Esitelmissä käsiteltiin Työ- ja elinkeinoministeriön aloitteita yritysten yhteiskuntavastuun edistämiseksi kaivannaisteollisuudessa, KaivosAkatemiaa malminetsinnän vastuullisuuskysymyksiä, kaivoslakia, tilaajan vastuuta urakoitsijoista, luonnonsuojelualueita ja arvokkaita luontokohteita sekä Suomen ja Ruotsin tilanteiden vertailua.
Seminaarin esitelmissä esiteltiin ja haettiin malminetsinnän hyviä käytäntöjä sovellettavaksi Suomessa. Paikallisten vaikutusmahdollisuus nähtiin tärkeäksi etenkin poronhoidon kannalta. Dialogissa on oleellista että paikalliset paliskunnat saavat päättää esim. milloin etsintää harjoitetaan. Mahdollisuus vaikuttaa ja sitouttaa luo luottamusta eri osapuolten välille.
Sidosryhmätoiminta, eli kontaktien luominen ja toiminnasta tiedottaminen on malminetsinnän keskeisin vastuullisuuskomponentti. Avoimessa tiedottamisessa voidaan kertoa rehellisesti malminetsintätoiminnan lähtökohdat, mutta tulevaisuuden toimintaa ei voida lähteä spekuloimaan. Odotusten luonnissa on oltava hyvin varovainen. Erilaiset odotukset ovat malminetsinnän sosiaalisia vaikutuksia. Ne eivät saisi olla liian pessimistisiä tai optimistisia, vaan vastata sitä todellisuutta, missä malminetsinnässä liikutaan, malmin löytämisen epävarmuus huomioon ottaen.
Paikallisyhteisön kanssa on pystyttävä kommunikoimaan suomeksi. Maanomistaja on toiminta-alueen keskeinen vaikuttaja. Malminetsinnässä onkin huomioitava mahdollisen pelon ja vastustuksen perimmäiset syyt: ne eivät usein kohdistu itse malminetsintään toimintana vaan mahdolliseen kaivokseen.
1. päivän seminaarin päätti paneeli, jossa keskustelivat puhujat ympäristöministeriöstä, Turvallisuus- ja kemikaalivorastosta ja Boliden Mineral Ab:sta (Kuva 1).
2. päivän paneeli
2. päivänä järjestettiin paneelikeskustelu, johon osallistui eri sidosryhmien, viranomaisten ja malminetsintäyritysten edustajia. Keskustelun teemana olivat hyvät käytännöt malminetsinnässä median, maanomistajien, luonnonsuojelualueiden, poronhoidon ja matkailun näkökulmasta. TUKES esitteli myös lupaviranomaisille osoitettuja valituksia ja kannanottoja.
Paneelin aluksi todettiin että valitettavasti kaivostoimijat herättävät tällä hetkellä pelkoa. Siksi on tarvetta niin asennemuutokseen kuin tiedonjakoonkin. Mielikuvissa malminetsintä on kaivostoimintaa. Mielikuvien huomioiminen sidosryhmätoiminnassa onkin tärkeää ja haastavaa. Tässä suhteessa kaikki olivat yksimielisiä siitä, että eri osapuolten pitää pyrkiä avoimeen dialogiin jo valmistelun alkuvaiheessa. Tässä tiedon jako, vuorovaikutteisuus, henkilökohtaisuus ja eri sidosryhmien huomioiminen yksilöllisesti ovat keskeisiä. Pitää hahmottaa myös paikalliset toiminnot sekä toiminnan reunaehdot.
Viranomaisten varhaisella yhteistyöllä voidaan myös parantaa toimintaa. Esimerkiksi luonnonsuojelullisten näkökulmien osalta varhaisella yhteydenotolla ELY-keskukseen saadaan hyvät lähtökohdat paikallisen tilanteen hahmottamiseen ja mitä luonnonsuojelualueilla pitää erityisesti varoa. On kuitenkin myös hyvä pitää mielessä, että yleisen kokonaisedun mukaan Natura-alueet ovat myös korvattavissa. Tuotiin myös esiin se, että malminetsinnän ja kaivostoiminnan aluetaloudellisen vaikutuksen konkreettiset esimerkit pitäisi tuoda esiin viestinnässä hyödynnettäviksi. Tosin eri elinkeinojen intressien yhteen sovitteluun ei ole olemassa yleispätevää mallia. Paikallisessa toiminnassa voidaan kuitenkin soveltaa olemassa olevia hyviä käytäntöjä. Kaikkien paikallisten toimijoiden tuominen yhteiseen dialogiin on keskeistä.
Median edustajiin tulisi muodostaa keskusteluyhteys jo varhaisessa vaiheessa. Soittaminen tai tapaaminen sähköpostitiedotteiden sijaan on hyvä käytäntö. Kun toimittajat ottavat yhteyttä, kannattaa vastata ja kommentoida.
Malminetsijöiden paneelissa todettiin että hyviä sidosryhmätyön toimintamalleja on olemassa ja käytössä malminetsintäyhtiöissä. Hyviä käytäntöjä ovat paikallisväestön asemaan asettuminen, nöyrä asiallinen suhtautuminen mahdolliseen kritiikkiin sekä faktatiedon jakamisen lisääminen. Ehdotettiin myös että malminetsintäyritysten ja MTK:n pitäisi tehdä yhteistyötä pelkojen hälventämiseksi, samalla kun kehitetään vastuullisen malminetsinnän ohjeistusta.
Keskustelu päättyi Suomen luonnonsuojeluliiton ja Lapin kullankaivajat ry:n edustajan kommenttipuheenvuoroon.
Ryhmätyö
Keskustelun jälkeen tapahtumassa avustanut Gaia Consulting Oy järjesti työpajan, jossa pohdittiin ryhmätyönä vastuullisen malminetsinnän tärkeimmiksi nähtyjä seikkoja. Ryhmätyön tuloksena kolme pääteemaa nousivat esiin malminetsinnän parhaita käytäntöjä tarkasteltaessa: asennemuutos, hyvä työn laatu ja toiminta ja viestinnän kehittäminen. Näiden avulla voidaan ohjeistaa yrityksiä toimimaan paremmin, ottamalla paikalliset asukkaat huomioon.
Asennemuutos
Kaivosyhtiöiden olisi otettava omakseen kehittymisen ja vastuunkannon asenne. Yhtiöiden koko organisaatio olisi sitoutettava vastuulliseen toimintaan, urakoitsijat mukaan lukien. Asenneilmasto on tärkeää kun toimitaan verkostoissa: kaikilla osapuolilla on vastuunsa, joka on tiedostettava kaikissa toimissa. Dialogissa olisi kyettävä asettua toisen rooliin ja pyrittävä hakemaan rakentavaa, konsensushenkistä asennetta, toisen omaisuutta kunnioittaen.
Hyvä työn laatu ja toimenpiteet
Suositeltiin aikaista yhteistyötä ELY-keskusten kanssa, jolloin voidaan tunnistaa luonnonsuojelullisesti herkät kohteet ajoissa ja rajaamaan ne tarvittavin osin pois haettavalta toimenpidealueelta. Viranomaisten keskinäistä yhteistyötä olisi kehitettävä niin, että lupakäsittely olisi tehokasta. Virkamiesten olisi kohdeltava tasapuolisesti kaikkia yhtiöitä ja toimijoita.
Yhtiöiden olisi suunniteltava ja valvottava työn teknistä toteutusta huolellisesti, tavoitteenaan hyvä työn laatu. Toiminnan pitää tapahtua yhtä vastuullisesti kuin omalla maalla tai vielä paremmin.
Positiivisena tekijänä nähtiin myös yrityksen paikallinen läsnäolo toiminta-alueella. Yrityksen kasvot on saatava näkyviin ja tämän on hyvä ylläpitää jatkuvaa kontaktia paikallisyhteisöön. Yhteisö on otettava huomioon. Tähän suositeltiin mm. paliskuntien kanssa yhdessä suunnittelemista mm. kulkureiteistä, varottavista kohteista ja toiminnan ajankohdista. Paikallisia olisi hyvä myös osallistaa päätöksentekoon ja hyödyntää paikallista asiantuntemusta ja osaamista. Tällä päästäisiin aktiiviseen yhteistyöhön. Eri toimijoiden omat roolit tuotaisiin kuitenkin selkeästi esiin.
Alueen jälkisiivousta ja vahinkojen tarkastusta suositeltiin tehtäväksi puolueettoman arvioijan toimesta. Nykykäytännön mukaisesti vahingot korvataan maanomistajille, jos sellaisia tulee.
Hyviä käytäntöjä ja standardeja olisi hyvä levittää geologian opiskelijoillekin niin että nämä tulisivat tutuiksi jo opiskeluaikana. Yrityksille suositeltiin laadittavaksi "check list" niistä asioista, joita Suomessa pitää ottaa huomioon. Toimintaa olisi kaiken kaikkiaan kehitettävä niin, ettei moitteen sijaa ole.
Viestinnän kehittäminen
Malminetsintäyhtiöiden tiedottamiselle olisi saatava standardit tiedotussuunnitelmiinsa. Aikainen yhteistyö ja tiedottaminen kaikille osapuolille varhaisessa vaiheessa hälventää pelkoja ja uhkia (maanomistajat, ELY-keskus, paliskunnat ym.). Informaation pitää olla kansantajuista ja selkokielellä, esim. tupailtoja järjestämällä. Toimintaa pitäisi havainnollistaa kuvin ja esityksin. Alan näkyvyyttä pitää lisätä ja mediaa hyödyntää: portaalit, lehtijutut, yritysten alueelliset tiedotteet myös suomeksi (tulossa Kaivannaisteollisuus ry toimesta; löytyvät GTK:n sivuilta englanniksi: http://en.gtk.fi/informationservices/explorationnews/index.html. Vuorimiesyhdistyksen Materia-lehti julkaisee tietoja suomeksi Pintaa syvemmältä-kolumnissaan, tosin viiveellä).
Viranomaisten pitää neuvoa malminetsijöitä ja tehdä pelisäännöt selviksi. Lupahakemusten pitää olla hyvin ja huolellisesti tehtyjä; tosiasiat pitää olla kirjattuina tarkasti ja täsmällisesti.
Urakoitsijoille pitää saada kirjallinen ohjeistus. Tärkeää on myös palautteen antamisen mahdollistaminen ja tieto jatkotoimista paikallisille. Tarpeellisen soveltuvan tiedon pitää olla helposti saatavilla kaikille toimijoille. Suurelle yleisölle pitää jakaa tietoa malminetsinnästä: mitä tehdään, miksi ja mitä vaikutuksia sillä on.
Yhteenveto
KaivosAkatemian 1. Seminaarin ja työpajan henki oli lämmin, kaikkia osapuolia kunnioittava ja tuloksellinen. Monissa asioissa saavutettiin yhteisymmärrys. Todettiin että kaivostoiminta on tärkeä, uudistuva elinkeino. Alan vastuullisuustyö on haasteellista ja edellyttää koko kokonaisuuden ja jatkuvuuden huomioimista, eli ympäristö-, sosiaalisen ja taloudellisen vastuullisuuden koko arvoketjun ja toiminnan elinkaaren ajalta.
Malminetsintä muodostaa alan ja yrityksen ensimmäisen käyntikortin paikkakunnilla. Siksi sidosryhmätyön onnistunut käynnistyminen on elintärkeää hankkeen mahdollisen jatkon kannalta. Siinä rakennetaan suhdetta paikallisyhteisöön. Todettiin myös että hyviä malleja ja käytäntöjä vastuulliseen malminetsintään on paljon, mutta ne pitää soveltaa paikallisiin olosuhteisiin, koota ja jakaa hyödynnettäväksi. Niitä ovat: paikallisväestön asemaan asettuminen, suhtautuminen kritiikkiin nöyrän asiallisesti, tiedon jakamisen lisääminen, malminetsintäyritysten ja MTK:n yhteistyö pelkojen hälventämiseksi, vastuullisen malminetsinnän ohjeistuksen kehittäminen
Seuraaviksi askeleiksi sovittiin että seminaarin ja työpajan materiaaleja ja ajatuksia viedään eteenpäin mm. seuraavien kanavien kautta: KaivosAkatemian sivusto, jolle kerätään hyviä käytäntöjä ja ohjeistusta sekä Työ- ja elinkeinoministeriön vetämä kestävän kaivannaisteollisuuden toimintaohjelma, joka kokoaa kevään 2013 aikana toimenpiteitä ja hyviä käytäntöjä työryhmätyöskentelyn kautta (ks. www.kaivos20130.fi).
Seminaarin jälkeen Gaia Consulting teki tilaisuuden tyytyväisyyskyselyn. Palaute oli positiivista ja toivottiin että seuraava tilaisuus järjestettäisiin jo tämän vuoden syksyllä, aiheena kaivoksen rakentaminen.
Tilaisuuden esitykset ja tulokset ovat nähtävissä KaivosAkatemian web-sivuilla (http://projects.gtk.fi/kaivosakatemia)
Kiitokset
Kiitokset puhujille, puheenjohtajille ja osallistujille. KaivosAkatemia kiittää Gaia Consulting Oy:n Piia Pessalaa, Maija Ahoa ja Tiina Pursulaa avusta kokouksen järjestelyissä.
No comments:
Post a Comment