ÄLÄMÖLYSTÖ

Suomessa on nk. punavihreä mielipidevaikuttajien joukko, joka reagoi myrskyn lailla aina kun konsensus-Suomea ravistellaan eriävillä mielipiteillä. Nämä ovat linnoittautuneet etenkin yliopistoon, mutta myös monien mediatalojen toimituksiin. Heitä on myös kirjailijona. Tätä joukkoa kutsutaan älymystöksi. Älymystö älähtää joka kerran, kun mattiapuset ja björnwahlroosit avaavat suunsa. Syntyy melkoinen älämölö, jossa reagoidaan vesikauhuisten koirien lailla ajattelematta ensin, mitä sanomisilla todella tarkoitetaan. Eikä mikään olekaan herkullisempaa, kuin että nämä toisinajattelijat uskaltavat kaikesta huolimatta sanoa mielipiteensä. Älymystön edustajien sormet syyhyävät voidakseen reagoida mielipiteisiin ja odottavat niitä kieli pitkällä ja palava kynä valmiina. Sanomalehtien palstat ja kolumnit, sosiaalinen media ja TV suorastaan räjähtävät näitä paheksuvista kommenteista.

Matti Apusen ja Björn Walhroosin uusliberaaleista mielipiteistä voi olla montaakin mieltä, mutta he tuntuvat suorastaan nauttivan tämän älymystön provosoinnista. Ja tämä älymystö lankeaa provoon kerta toisensa jälkeen, ilman suurempia ponnisteluja. Molemmat herrat käyttävät kärjistyksiä tehokeinoinaan. Älymystö kuitenkin näyttää uskovan että kärjistäminen ja provokaatio ovat heidän yksinoikeuksiaan. Onkin ihmeellistä, että uudistuksia halajava konservatiivikapitalisti on maassamme kapinallinen.

Tämän vuoden Sosiologian päivillä päiviteltiin, miksi yliopistotutkijoiden tutkimuksia ei oteta huomioon yhteiskuntamme poliittisessa päätöksenteossa. Tätä pohtiessa yliopistoissa kannattaakin katsoa peiliin ja yrittää nähdä kuinka kaukana ne jalat itse asiassa ovat maasta ja oikeastaan yhteiskunnasta ja tavallisten ihmisten elämästä. Tuleeko esim. yliopistojen humanistisilta tiedekunnilta sellaisia ajatuksia, joista on muutakin hyötyä kuin joutua yksimielisen nyökyttelyn ja hymistelyn kohteeksi alan tutkimuspäivillä tai samanhenkisten lukemien artikkelien ja opinnäytteiden sivuilla? Kaikki ovat kuitenkin täysin vakuuttuneita omasta erinomaisuudestaan ja absoluuttisesta oikeassa olemisestaan. Tätä ylimielisyyttä vaivoin peittelevää, ”alymystöksi” itseään kutsuvaa ja julkiseen rienaukseen osallistuvaa joukkoa voidaan kutsua täydellä syyllä älämölystöksi.