Toni Eerola
”Jos metsään haluat
mennä nyt, takuulla yllätyt”…Se onnistuu, varsinkin viime vuonna julkaistu Suomen
jäkäläopas kainalossa (tai repussa, painonsa vuoksi).
Jäkälät ovat tuttuja jokaiselle luonnossa liikkuvalle.
Marjastajat, sienestäjät, ulkoilijat, metsänhoitajat, kiviharrastajat ja
geologit näkevät luonnossa liikkuessaan satoja jäkälälajeja, mutta eivät aina
tule kiinnittäneeksi niihin huomiota, saatikka että osaisivat niitä välttämättä
tunnistaa. Luontoharrastajia varten Helsingin yliopiston luonnontieteellisen
keskusmuseon kasvimuseo julkaisikin Ympäristöministeriön tuella Suomen
jäkäläoppaan, joka sai vuoden 2011 Tieto-Finlandia-palkinnon.
Itse kiinnostuin kirjasta tavattuani Sallassa kehämäisen,
rakenteeltaan kukkaa muistuttvan jäkälätyypin (Kuva 1). Halusin tietää, mikä jäkälälaji
on kyseessä? Onneksi Suomen jäkäläopas oli julkaistu samoihin aikohin. Ja
oppaastahan se löytyikin (tosin ei yhtä upeana)! Tuota Sallan vihreäkivivyöhykkeen
komatiittikallioilla viihtyvää lajia kutsutaan Kaarrekarveeksi (Arctoparmelia centrifuga), mutta se on yleinen
kallioalueiden jäkälä muuallakin maassa. Taas Sallan Känespellan (ks. Kivi
2/2012) pystysuorilla kallioseinämillä bongasin punertavan, ruostetta
muistuttavan Loistokeltajäjälän (Xanthoria
elegans, Kuva 2), mikä voi saada varomattoman malminetsijän hihkumaan
innosta. Alueen kvartsijuonten onkaloissa näin puolestaan keltaista, uraninittia
muistuttavaa, nimensä mukaisesti varjoissa viihtyvää Katvekultajäkälää (Caloplaca microthalina, Kuva 3).
Silokallioilta on taas jokaiselle geologille tuttu jäkäläoppaan kannessa
komeileva harmaa Palleroporonjäkälä (Cladonia
stellaris). Nimensä mukaisesti se on porojen pääasiallista ravintoa.
Monet jäkälälajit ovat uhanalaisia. Niiden uhkatekijöitä
ovat talousmetsät, poronkasvatus ja kaivannaisteollisuus. Herkkiä ovat
erityisesti kalkkikivialueiden jäkälät.
Suomen jäkäläopas on upeasti kuvitettu teos. Siihen
kannattaa tutustua. Kirjaa selaillessa lukijaa suorastaan häikäisee jäkälien
hämmästyttävä väriloisto ja lajikirjo. Jotkut lajit ovat niin
mielikuvituksellisia, että jää pakostakin miettimään, ovatko ne ihan tältä
planeetalta? Edesmennyt 1960-luvun LSD-guru Timothy Leary olisi ollut
ihmeissään kirjaa selaillessaan.
Suomen jäkäläopas: vaihtoehto huumeille.
Stenroos, S., Ahti, T., Lohtander, K. ja Myllys, L (toim.)
2011. Suomen jäkäläopas. Norrlinia 21: 534 s. Ovh. 49,95 €.
No comments:
Post a Comment